Matias Petäistö oli entisessä elämässään ammattisotilas. Nyt hän pyörittää hiihtokeskus Sveitsiä Hyvinkäällä. Sotilasuralta saatu periksiantamattomuus on auttanut häntä painamaan vaikeuksien läpi.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 30.4.2022. Julkaisemme uudelleen suosituimpia artikkeleitamme.
Hiihtokeskuksissa ensilumi tarkoittaa rajua työtä. Jopa niin rajua, että Hyvinkäällä sijaitsevan hiihtokeskus Sveitsin yrittäjä Matias Petäistö, 31, vertaa sitä aiempaan työhönsä ammattisotilaana.
Vaikka aseellisten kriisien ja konfliktien kauhut ovat kaukana suomalaisyrittäjän arjesta Hyvinkäällä, herättää työn fyysisyys tuttuja tunteita.
”Molemmissa töissä pystyy vetämään itsensä piippuun. Lumetusaikana olen valvonut monta yötä putkeen, kastellut itseni ja palellut. Aika samoja fiiliksiä saa molemmilta aloilta.”
Ennen yrittäjyyttä Petäistö työskenteli kymmenen vuotta puolustusvoimien erikoisjääkärikomppaniassa sotilaana. Hän toimi pioneerina ja uran loppuvaiheessa myös varajohtajana. Petäistön erikoisosaamista olivat rakennuksiin tunkeutumiset ja erilaisten ansojen tunnistamiset.
Arkeen kuului tuolloin jatkuva harjoittelu, jossa itsensä sai laittaa toistuvasti koville. Petäistö kävi myös kolme kertaa kriisinhallintaoperaatioissa ulkomailla: kaksi kertaa Afganistanissa ja kerran Irakissa. Näitä komennuksia hän kutsuu alan suolaksi.
”Niitä odotin. Harjoittelimme juuri siksi, että pääsisimme hyödyntämään taitoja oikeissa paikoissa.”
Yrittäjäksi sattumalta
Kun Petäistöä jututtaa, käy ilmi, että hän ei halua jäädä junnaamaan paikalleen.
”Tykkään haastaa itseäni ja pyrkiä eteenpäin urallani. En voi olla paikoillani ja tyytyä johonkin, vaan minulla pitää olla aina jotain tavoitteita tai projektia menossa. Se on ehkä syy, miksi tällaiseen hiihtokeskusyrittäjän hulluuteen innostuin lähtemään.”
Tosin on pitkälti sattumaa, että Petäistöstä tuli juuri hiihtokeskusyrittäjä. Ensimmäinen sattuma on se, että hän tapasi sotilasuransa alussa nykyisen vaimonsa Anetten. Hänen vanhempansa pyörittävät Sipoossa sijaitsevaa hiihtokeskus Talma Skitä.
Petäistö oli aina välillä auttamassa hiihtokeskuksessa. Muutama vuosi sitten hän oli virkavapaalla erikoisjääkärikomppaniasta, minkä aikana hän työskenteli Talma Skissä rakentamassa rinteitä ja tekemässä kaikkea muutakin mahdollista. Samalla hän mietti, mitä tekisi seuraavaksi urallaan.
Kun virkavapaa oli päättymässä, hänen piti tehdä päätös.
”Koin, että jos lähden takaisin puolustusvoimille, olisin heittänyt pari vuotta elämästäni hukkaan. Koska olin alkanut satsata tähän, halusin punnita, mihin se riittää.”
Samoihin aikoihin sattuma iski taas peliin. Hyvinkäällä sijaitseva Sveitsin hiihtokeskus tuli myyntiin.
Ammattisotilas teki hypyn tuntemattomaan
Petäistö kuvaa hiihtokeskusyrittäjäksi lähtemistä hyppynä tuntemattomaan, sillä hänen mukaansa kaikki hiihtokeskukset toimivat Suomessa vähän eri tavalla.
Nyt Petäistö on toiminut yrittäjänä 1,5 vuotta. Entinen ammattisotilas ei ole tänä aikana säästellyt itseään. Hän on tehnyt kaikkea mahdollista: maanrakennusta, putkitöitä, lumentekoa, rinteiden ajamista, koneiden ja hiihtohissien huoltamista ja korjaamista sekä asiakaspalvelua.
Ensimmäinen kausi meni opetellessa asioita, eikä seuraavaa odotellessa ehditty lepäillä laakereilla.
”Aloimme heti kehittää tätä rajusti. Ensimmäisen kauden jälkeen viime huhtikuussa aloitimme uusien rinteiden rakennuksen. Koko kesä meni uuden rakentamisessa ilman lomia, ja marraskuussa avasimme taas rinteet”, Petäistö kertoo.
”Elän vähän niin kuin ekaa kautta edelleen. En ole ehtinyt ottaa happea yhtään välissä.”
”Luovuttaminen ei ole vaihtoehto”
Toiminnan opetteluun ovat kuuluneet myös virheet. Ehkä selkeimpänä Petäistö nostaa esiin lumetuksen.
Talma Skissä Petäistö oli tottunut siihen, että lumetuslaitteiden putket menivät eristettynä maan alla. Sveitsin hiihtokeskuksessa ne kulkevat maan päällä, jolloin riski niiden jäätymiseen on suurempi.
”Ei riittänyt, että tiedostin riskin, vaan jossain vaiheessa kävi vahinko, että linja jäätyi. Se on aika katastrofaalinen tilanne, joka piti vain ratkaista jotenkin.”
Tämä kaltaisissa tilanteissa sotilasuralta opittu periksiantamattomuus on auttanut. Ammattisotilas on jaksanut etsiä ratkaisuja.
”Molemmilla urilla on ollut aika paljon tilanteita, jolloin olisi erittäin helppoa lyödä hanskat tiskiin. Koska olen oppinut, että luovuttaminen ei ole vaihtoehto, etsin ratkaisun.”
Putkien jäätymisen yhteydessä Petäistö alkoi etsiä heti vaihtoehtoista tapaa saada vesi lumetuskoneille. Se ratkaisu oli vetää montakymmentä metriä letkua.
”Ei se ollut kuin rankkaa.”
Töitä päivin ja öin
Petäistön arki yrittäjänä kuulostaa hyvin työllistävältä yhdelle miehelle. Iso osa työstä on kuitenkin hiihtokeskuksen kävijälle näkymätöntä.
”Aika paljon on niin, että yöt ovat toimistoaikaa. Päivät menevät operatiivisessa touhussa, ja kun pääsen illalla kotiin, alkavat hallinnolliset hommat.”
Tilanne ei ole pitkän päälle optimaalinen. Siksi Petäistö aikoo kauden jälkeen rekrytoida itselleen apua. Vaikka ei hän toki nytkään hoida kaikkea yksin. Ilman osaavaa henkilöstöä tähän ei pystyisi, Petäistö muistuttaa.
Kokemus yrittäjyydestä on toistaiseksi ollut hyvä. Toiminta on ollut kannattavaa, ja Petäistö on pystynyt maksamaan itselleen ”riittävän hyvää palkkaa”.
Se on paljon enemmän kuin Petäistön alkuperäinen toive: pystyä pitämään perhe hengissä.
Lue myös: