”Lapsisakko” on huutava vääryys, sanoo asiantuntija – perhevapaat voivat pienentää äidin palkkaa lähes viidenneksellä

Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto suosittelee miettimään jo perheenlisäystä suunniteltaessa, kuinka tulevat taloudelliset vaikutukset tasataan vanhempien välillä.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 5.7.2022. Julkaisemme uudelleen suosituimpia artikkeleitamme.

”Kun nainen on poissa työelämästä lasten takia, häneltä jää saamatta bonuksia, palkankorotuksia ja etenemismahdollisuuksia. Kumpikin perheen aikuinen on tehnyt päätöksen lapsista, mutta taloudellisen iskun ottaa se, joka on kotona pidempään – eli tyypillisesti nainen. Se on huutava vääryys”, sanoo Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto.

Kivipelto on oikeassa. THL:n mukaan naiset ovat tähän asti pitäneet jopa 98 prosenttia perhevapaista. Perhevapaiden aiheuttamat riskit työuralle, palkkakehitykselle ja eläkkeisiin kohdistuvat siis todella pääosin naisiin.

Jos nainen palaa töihin kahden vuoden kuluessa lapsen syntymästä, hän ansaitsee välittömästi töihin paluun jälkeen THL:n mukaan noin 8–11 prosenttia vähemmän kuin lapsettomat naiset. Jos nainen on kolme vuotta tai kauemmin poissa töistä, vastaava luku on jo lähes 19 prosenttia.

”Isoin lovi näkyy eläkkeessä. Mitä pidempään vanhempi on hoitovapaalla, sitä suurempi vaikutus sillä on jäämättä saatuihin palkkoihin ja sitä kautta eläkkeeseen”, Kivipelto sanoo.

Vastuunjako jää usein samaksi perhevapaan jälkeenkin

Kivipelto kertoo tanskalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan äitien palkkakehitys jää pysyvästi työuran aikana 20 prosenttia matalammaksi verrattuna lapsettomiin naisiin. Puhutaan lapsisakosta.

Lapsisakkoon vaikuttavat paitsi poissaolot työelämästä, myös se, että kyseisen tutkimuksen mukaan tyypillisesti kahden lapsen perheissä äiti tekee lyhyempää päivää ja/tai ei ota vastaan niin haastavia työtehtäviä lasten vuoksi.

Perhevapaan aikana hoitovastuu lapsista on enimmäkseen kotona olevalla vanhemmalla, ja Kivipellon mukaan vastuunjako jää usein sellaiseksi, kun nainen palaa töihin. Tilastojen valossa väite pitää paikkansa. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan naiset käyttävät kotitöihin ja lastenhoitoon 221 minuuttia vuorokaudessa, kun taas miehet käyttävät 153 minuuttia. 

"Usein kuulen puhuttavan siitä, että tietysti naisilla pienemmät tulot, kun he tekevät vähemmän töitä. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan naiset tekevät kuitenkin viikossa kaksi tuntia miehiä enemmän töitä, kun lasketaan yhteen ansiotyö ja kotityöt. Ja kotityö on palkatonta."

Miten tilannetta voi tasata perheenlisäystä suunniteltaessa? Onko peli jo menetetty, kun lapset on tehty? Annetaan Kivipellon kertoa.

Miten ottaa taloudellinen tasa-arvo huomioon perheenlisäystä suunniteltaessa?

Kun Kivipelto alkoi itse odottaa esikoistaan, hän laski auki kaikki perhevapaan taloudelliset vaikutukset hänelle itselleen ja puolisolleen. Heidän tavoitteensa oli, että lapsi menisi päivähoitoon 16 kuukauden iässä. Laskelmien avulla he tiesivät, miten tuo aika kannattaa jakaa, jotta ansioiden menetys olisi mahdollisimman tasapuolinen.

”Minulla ja puolisollani on aika isot tuloerot. Minun palkkani on noin tuplasti isompi. Minun kannatti olla ensimmäiset seitsemän kuukautta kotona ja nostaa ansiosidonnaista vanhempainrahaa ja puolisoni loput yhdeksän kuukautta”, Kivipelto kertoo.

Kivipelto painottaa sitä, että perhevapaiden jako pitäisi perustua laskelmiin eikä siihen, että nainen tienaa vähemmän ja hänen on järkevämpi jättäytyä työelämästä.

”Perheet tekevät päätöksen perhevapaiden jakamisesta muista syistä kuin rahasta. Jälkikäteen päätöstä perustellaan rahalla, mutta usein oikea, ehkä osin tiedostamaton, syy taustalla on, että ajattelemme, että naisen tulee olla kotona.”

Taloudellinen taakka on nyt pääosin naisella, kun otetaan huomioon, että usein nainen jo ennen lapsia tienaa vähemmän kuin mies. Kun nainen on lasten kanssa kotona, mies nostaa palkkaa ja kerryttää eläkettä. 

”Ja siihen ei voi tuudittautua, että kyllä mies sitten eläkkeellä elättää. Tilastojen mukaan yli 65-vuotiaista naisista 57 prosenttia on naimattomia, eronneita tai leskiä. Perhe on yhteisyritys ja yhteisyritykset kaatuvat, siihen pitää vain varautua.”

Miten taloudellista tilannetta voi tasata perhevapaalla tai niiden jälkeen?

1. Tehkää budjetti

Kirjatkaa ylös kaikki perheen kuukausittaiset tulot ja menot. Muistakaa huomioida myös kaikki lapseen liittyvät kulut, kuten vaipat, vaatehankinnat ja myöhemmin harrastukset.

Huomioikaa budjettiin jonkinlainen säästö- ja/tai sijoitussumma kummallekin vanhemmalle. Perhevapaan ajalle kotona olevalle vanhemmalle voi laskea lisäksi kompensaatiota menetetystä eläkkeestä.

2. Selvittäkää molempien varallisuus

Kivipelto kertoo kokemuksesta, että usein pariskunnat eivät välttämättä tiedä kumppaninsa taloustilannetta. Niin puolison tulot, muu varallisuus, henkilökohtaiset lainat kuin menotkin voivat olla täysin pimennossa.

”Ne on tärkeää avata ja keskustella läpi avoimesti”, Kivipelto painottaa.

3. Jakakaa kulut tulojen mukaan

Kivipelto on jakanut puolisonsa kanssa perheen kulut molempien tulojen mukaan. Enemmän tienaava, eli tässä tapauksessa Kivipelto, maksaa enemmän. Kun Kivipellon puoliso jäi hoitovapaalle, hän ei tästä syystä osallistunut perheen menoihin lainkaan.

Kivipellon perheen menot on jaettu kahdelle eri tilille. Toinen on taloustili, josta menevät asunnon lainan lyhennykset, sähkö- ja vesilaskut sekä perheen vakuutukset. Kauppatilille molemmilla vanhemmilla on pankkikortti ja siltä tehdään ruokaostosten lisäksi muut arjen hankinnat. Molemmat siirtävät tileille kuukausittain tuloihin suhteutetun summan.

Kun kulut on jaettu tulojen mukaan, voidaan varmistaa, että molemmille vanhemmille jää myös omaa rahaa. Sillä Kivipelto suosittelee ensin kerryttämään puskurin ja sijoittamaan jonkin summan kuukausittain. Tällöin saa turvattua omaa taloudellista tilannetta.

Entä jos on yksinhuoltaja tai itsellinen vanhempi?

”Pitäisin huolen siitä, että on raha-asioissa itsekäs. Laita ensisijaisesti oma puskuri ja sijoitukset kuntoon ja säästä vasta sitten lapselle, jos mahdollista”, Kivipelto sanoo.

4. Jakakaa vastuut

Jo perhevapaalla on hyvä varmistaa, että kulujen lisäksi arjen pyöritykseen liittyvät vastuut on jaettu reilusti niin, että kummallakin vanhemmalla on mahdollisuus viedä työuraansa halutessaan eteenpäin.

5. Varmistakaa perheen juridiset asiat

Vaikka kuukausittaiset raha-asiat ja vastuiden jako olisivat kunnossa, moni unohtaa tarkistaa yhden asian: miten perheen varallisuus ja lainat ovat jakautuneet ja ovatko perheen juridiset asiat kunnossa. Onko esimerkiksi tarvetta avioehdolle?

”Jos toinen on suhteettoman paljon kotona ja toinen töissä, poissulkeva avioehto voi olla aika karu”, Kivipelto sanoo.

Myös muut tärkeät paperit, kuten edunvalvontavaltuutus, on hyvä huomioida. Apua perheen juridisissa asioissa saa omasta pankista.

Lue myös:

Kaisa, 35, haki töitä raskaana ja sai unelmiensa paikan – näin työnantaja reagoi vauvauutiseen

Sen piti olla vitsi – Ville jäi kotiin lasten kanssa, ja nyt yli 16 000 seuraa perhesirkusta

Äitiysloman faktat hukassa? Katso äitiys- tai isyysvapaalle jäävän oikeudet ja tukien määrät

Mikä on raskauden hinta, kuka käyttää Suomessa perhevapaat ja kuka maksaa laskun? Vastaus yllättää