Valittaako työkaverisi jatkuvasti tai puhutaanko työpaikallasi pahaa selän takana? Painaako huono työilmapiiri mieltäsi? Asiantuntijat kertovat, mistä kiukuttelu ja työyhteisön huono vuorovaikutus yleensä johtuvat – ja mikä tilanteessa auttaa.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 27.10.2018.
Jos työkaverisi päällä leijuu aina myrskypilvi, on tärkeää katsoa negatiivisuuden taakse. Huonon ja epätoivotun käytöksen takana on psykologisia perustarpeita, uskoo Emergyn tunnetaitovalmentaja Ira Kujala.
Ihmisellä on seitsemän psykologista perustarvetta, joiden avulla voi ymmärtää käyttäytymistä. Viisi ensimmäistä perustarvetta liittyvät ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja kaksi viimeistä ovat tärkeitä ihmisen sisäisen motivaation kannalta:
1. Kiinnostus. Jokainen ihminen haluaa tulla nähdyksi ja olla kiinnostava. Toisen suunnalta kokee mieluummin jopa vihamielisyyttä kuin sen, että on hänelle yhdentekevä.
2. Ymmärrys. Haluamme tulla kuulluiksi ja että meitä ja tunteitamme aidosti ymmärretään. Tunnetason kohtaamiset antavat voimaa.
3. Arvostus. Jokaisen meistä selkään on kirjoitettu, että haluamme arvostusta. Se kehittyy jo varhaisessa vaiheessa. Arvostusta voi hakea monella tapaa, esimerkiksi ulkoisilla asemilla.
4. Reiluus. Kuinka usein työpaikalla koetaan epäreiluutta? Esimerkkitilanne: Työpaikalla tehdään työnkuvauudistus ja joudut luopumaan vahvuusalueestasi. Tai joku on saanut palkankorotuksen ja sinä et. Tai yksi tiimiläinen palkitaan, kun suorituksen takana on useampi työntekijä. Tällainen tilanne voi herättää inhon tunteita. Olemme herkkiä aistimaan epäreiluutta, ja se on jokaiselle henkilökohtainen kokemus.
5. Hallinnan tunne. Jos painaa palaverista toiseen, deadlinet paukkuvat, työkuorma on tapissaan ja jaksaminen venytetty äärimmilleen, hallinnan tunne voi olla heikko. Nykyisin yritykset ovat jatkuvassa muutoksessa. Sitten ihmetellään, mistä ihmisten levottomuus johtuu. Onko taustalla hallinnan tunteen menetys?
6. Edistyminen. Olisi tärkeää tuoda näkyväksi pieniäkin edistysaskelia. Vaikka yrityksen visio olisi kirkas kahden vuoden päähän, johto saattaa unohtaa tuoda lyhytaikaisempaa edistystä esiin. Kokemus edistymisestä on yksi vahvimpia sisäisen motivaation lisääjiä.
7. Merkitys. Jokainen haluaa olla tärkeä ja tehdä työtä, jolla on merkitystä muille ihmisille ja yhteiskunnalle. Ihminen kokee motivoituvansa parhaiten, kun edistyy itselleen mielekkäässä työssä.
Lue myös: Johtaminen ei kuulu pelkästään pomoille – nämä taidot jokaisen tulisi osata töissä
Miten psykologiset tarpeet vaikuttavat?
Ira Kujalan mukaan haluamme lähtökohtaisesti tehdä työmme hyvin emmekä ole tahallamme ankeuttajia.
”Johtuuko työpaikan ankeuttajan käytös siitä, ettei häntä ymmärretä tai arvosteta? Kokeeko hän tilanteensa epäreiluksi? Onko työkuorma liian suuri ja hän menettänyt hallinnan tunteen eikä näe tunnelin päätä? Ankeuttaja ehkä kokee, ettei edisty tai ettei hänen työllään ole merkitystä.”
Toisen käytöksestä voi helposti provosoitua tai kokea tunnekaappauksen. Se tarkoittaa, että alkaa yhtäkkiä itse käyttäytyä yhtä huonosti kuin ankeuttaja. Kun ymmärtää käytöksen ja sen syy-seuraussuhteen, osaa itse toimia paremmin.
”Ihminen ei ole välttämättä edes huomannut toimivansa tällä tavalla. Kun ymmärtää nämä perustarpeet, voi tutkia omaa käytöstään”, Kujala sanoo.
Ennen kuin ryhtyi työelämän tunnetaitovalmentajaksi Kujala toimi esihenkilötehtävissä. Hän otti alaisten ja kollegoiden käytöksen usein henkilökohtaisesti.
”Mietin ensimmäisenä, olenko minä tehnyt jotain väärin. Hankalissa tilanteissa auttoi, että erotin itseni tilanteesta ja yritin ymmärtää, mitkä ovat ihmisen tarpeet ja mikä saa hänet käyttäytymään näin.”
Työyhteisön kannattaa edistää avoimen keskustelun ilmapiiriä ja psykologisen turvallisuuden kulttuuria sekä käydä arjessa aktiivista keskustelua.
”Huonoa käytöstä ei tällöin välttämättä tarvitse raportoida eteenpäin esihenkilölle, vaan yhteisö voi saada ongelman ratkaistua yhdessä”, neuvoo Kujalan kollega, tunnetaitovalmentaja Heikki Kankaanpää.
Ira Kujala lisää, että työkaverista välittämisen pitäisi näkyä arjessa.
”Ei tarvitse olla työroolinsa vankina, vaan olla ihminen ihmiselle. Tunnetaitojen avulla osaamme olla luontevammin vuorovaikutuksessa.”
Lue myös: Aivotutkija: Empatia on työväline toisten ymmärtämiseen – hyödynnä sitä näin työelämässä
Huono työilmapiiri voi olla tuhoisa
Tutkimusten mukaan rikas ja monipuolinen ilmapiiri työpaikalla on kaikkein kannustavin, motivoivin ja innostavin. Tunneilmastoltaan negatiivinen ilmapiiri voi puolestaan olla tuhoisa.
Turhautuminen on tyypillinen kielteinen tunne työpaikoilla, mutta asiantuntijoiden mukaan siinä on hyvätkin puolensa, sillä turhautuminen osoittaa työyhteisön vahvaa tahtoa.
”Se täytyy vain tunnistaa ja selvittää, mitä sen taustalla on. Jatkuessaan turhautuminen muuttuu kyynisyydeksi ja se on fataalia työyhteisölle”, Heikki Kankaanpää sanoo.
Joillain työpaikoilla perättömät huhut ja käytäväkeskustelut haittaavat työntekoa. Selän takana pahan puhuminen voi kertoa siitä, että huhujen levittäjä haluaa olla muiden silmissä kiinnostava.
”Mutta silloin juoruilijan on tärkeää miettiä, haluanko todella lähteä tähän mukaan ja viedä tällaista viestiä eteenpäin. Kannattaa muistaa, että jokainen meistä vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin omalla toiminnallaan”, Ira Kujala sanoo.
Lue myös:
Positiivinen ilmapiiri parantaa työhyvinvointia – 5 tapaa kohentaa työpaikan henkeä
Positiivinen ilmapiiri parantaa työhyvinvointia – Näin sinä voit vaikuttaa
Hyvä työilmapiiri vaatii hyvää johtamista – tämä lannistava tapa voi myrkyttää työyhteisön
Rakentava palaute on arvokas lahja – 5 tapaa, joilla paketoit sen fiksusti
Inka Ikonen
Lisää kirjoittajastaJaa artikkeli:
Jaa Facebookissa
Twiittaa
Jaa LinkedInissa
Sähköposti
Uutiskirje
Tietopaketti yrittäjäksi aikovalle
