Ghostaus on deittailusta tuttu termi, joka on uinut nyt myös työelämään. Se voi jättää työnhakijaan syvät jäljet. Asiantuntija kertoo, kuinka ghostauksesta pääsee yli.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 3.3.2021. Julkaisemme uudelleen suosituimpia artikkeleitamme.
Olet lähettänyt työhakemuksen ja jännityksellä odotat, milloin työnantajasta kuuluu. No, ei kuulu. Ehkä olet jo käynyt työhaastattelussa. Työnantaja lupaa palata asiaan, mutta häviää linjoilta kokonaan.
Ihmettelet, onko työnhaku vielä käynnissä. Mitä on tapahtunut? Mielen valtaa levottomuus ja pohdit, onko sinussa jotain vikaa.
Sinut on ghostattu.
Ghostaus on treffimaailman termi, joka tarkoittaa sitä, kun treffikumppani yllättäen katkaisee yhteydenpidon ja jättää vastaamatta viesteihin. Termi on nyt uinut myös työelämään.
Kun tulet ghostatuksi, muista, että et ole yksin. Terveystalon johtavan organisaatiopsykologi Outi Ikonen kertoo, että kansainvälisten tutkimusten mukaan jopa yli 30 prosenttia työnhakijoista on kokenut tällaisen tilanteen.
Lue myös: Nämä turhauttavat asiat jokainen työnhakija tunnistaa työnhausta
Miksi työnantaja ghostaa työnhakijan?
Taustalla voi toki olla inhimillinen virhe, eikä hakemus ole koskaan löytänyt perille tai se on hukkunut järjestelmään. Tyypillisesti syynä on kuitenkin kiire tai rekrytointiprosessiin liittyvät koordinointi- ja viestintäongelmat.
”Rekrytoija ei ole miettinyt, missä vaiheessa ja keitä hakijoista tiedotetaan. Työnantaja saattaa esimerkiksi olla yhteydessä vain heihin, jotka aikoo haastatella”, Ikonen sanoo.
Ghostausta epäilevä työnhakija voi kohteliaasti pariinkin kertaan tiedustella, missä vaiheessa hakuprosessissa ollaan.
Jos vastauksena on hiljaisuus, voi miettiä, jättääkö asian sikseen – monet jättävät – vai ollako yhteydessä esimerkiksi HR-johtajaan.
”Se vaatii toki rohkeutta, mutta jos ongelmaa ei ota esille, yritys ei havahdu rekrytointiprosessin puutteisiin”, Ikonen sanoo.
Lue myös: Kannattaako työnhakijan soittaa rekrytoijalle? Älä soita, ellet ota huomioon näitä asioita
Ghostaus rapauttaa työnantajamielikuvaa
Työnantajan kannalta on tärkeää, että rekrytointiprosessi ja siihen liittyvä viestintä on huolellisesti suunniteltu, jotta ghostausta ei pääse tapahtumaan. Mitä pidemmälle hakuprosessissa edetään, sitä tärkeämpää on olla henkilökohtaisesti yhteydessä hakijaan.
”Rekrytoinnin aikana työnhakijan ja työnantajan välinen luottamussuhde alkaa kehittyä. Työnantajan on mietittävä, mitä työnhakijan on aiheellista odottaa vastapuolelta. Hakijan täytyy tulla kohdatuksi.”
Ghostaus tekee hallaa niin sisäiselle kuin ulkoiselle työnantajamielikuvalle. Se vaikuttaa työnantajan kilpailukykyyn rekrytoida osaavia tekijöitä ja sitouttaa nykyisiä. Hakijan unohtaminen viestii, ettei työnantaja kohtele työnhakijoita kunnioittavasti ja arvostavasti.
Onkin hyvä tiedostaa, miten iso vaikutus sillä on, jos jättää yhdellekin hakijalle vastaamatta.
Millaiset jäljet ghostaus jättää?
Lopulta työnantajalta kilahtaa sähköpostiin tylsä automaattiviesti: Kiitos hakemuksestasi, mutta tällä kertaa valintamme ei kohdistunut sinuun.
Siinä kaikki. Viesti voi herättää kysymyksiä: mikä minun hakemuksessani oli vikana? Mikä minussa on vikana?
Pahimmassa tapauksessa työnantajasta ei kuulu mitään. Ei edes kylmää sähköpostia.
Ihmisellä on psykologisia perustarpeita, kuten halu kokea yhteenkuuluvuutta ja kyvykkyyttä. Ghostaus osuu näihin kipeästi. Se aiheuttaa hylätyksi tulemisen kokemuksen. Työnhakija voi tuntea itsensä riittämättömäksi ja epäonnistuneeksi.
”Ghostaus nostaa ikäviä tunteita pintaan, mutta ei määritä sitä, että ihminen ei olisi arvokas ja hyvä työntekijä”, Ikonen lohduttaa.
Niin elämäntilanne kuin -historia vaikuttaa siihen, kuinka syvän jäljen kokemus jättää. Jos taustalla on vaikeita hylkäämiskokemuksia, ghostaus voi vaatia paljonkin käsittelyä.
Ikosella on kaksi vinkkiä ghostatulle:
1. Hyväksy ja kohtaa hankalat tunteet ja ajatukset
Kokemus saa tuntua pahalta ja suututtaa. Sitä on hyvä päästä purkamaan läheisen tai vaikka luotetun työkaverin kanssa. Se auttaa päästämään irti.
Ghostaus voi herättää sisäisen kriitikon. Muista olla ymmärtäväinen itseäsi kohtaan. Mieti, mitä sanoisit ystävällesi, joka on joutunut kokemaan saman.
2. Hae apua
Jos kokemus jää painamaan mieltä viikoiksi tai kuukausiksi, on hyvä päästä keskustelemaan ammattilaisen kanssa, joka voi auttaa tunnistamaan, mihin vaikeat tunteet voivat liittyä. Niiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Apua voi saada työterveyshuollon tai terveysaseman kautta.
Lue myös: