Pitkän johtajauran tehnyt Reetta, 57, sai karun puhelun headhunterilta: ”Olet liian vanha” – seuraukset yllättivät

Kun pitkään johtotehtävissä työskennellyt Reetta Rajala joutui ikäsyrjinnän kohteeksi, aluksi se huvitti häntä. Sitten hän julkaisi aiheesta päivityksen somessa ja suivaantui. Kävi ilmi, että ikäsyrjintä – ja myös johtajan ikäsyrjintä – on Suomessa valtava ongelma, ja sille on tehtävä jotain. 

Hallitusammattilaisena ja johdon neuvonantajana työskentelevä ja pitkään toimitusjohtajana toiminut Reetta Rajala sai kuukausi sitten yllättävän puhelun. Tuttu headhunter kertoi etsivänsä eräälle yritykselle toimitusjohtajaa ja sanoi, että Rajala voisi sopia kyseiseen pestiin.

Rajala veti henkeä ja oli juuri vastaamassa, ettei lähde enää toimitusjohtajaksi, kun headhunter jatkoi: ”Olet kuitenkin liian vanha.” Headhunter halusi 57-vuotiaan Rajalan suosittelevan paikalle sopivampaa johtajaa.

”Vähän hätkähdin ja naureskelin illalla mieheni kanssa, että olipa typerä kommentti”, Rajala sanoo.

Aluksi puhelu lähinnä huvitti, sillä Rajala ei ole ikinä kokenut ikäkriisiä, vaan tuntenut elävänsä aina elämänsä parasta aikaa. Hän ei edes juuri ajatellut ikäänsä ennen headhunterin puhelua, eikä ollut ennen kokenut ikäsyrjintää.

Seuraavana päivänä Rajala kertoi asiasta ystävälleen, joka kehotti kirjoittamaan siitä LinkedIniin. Sen jälkeen Rajalaa ei enää huvittanut. Johtajan ikäsyrjinnästä kertova LinkedIn-postaus nimittäin räjäytti pankin: 300 000 näyttöä ja 8 500 reaktiota. Lisäksi Rajala sai lukemattomia yksityisviestejä, joissa kerrottiin vastaavista kokemuksista. Viestejä tuli paljon myös muilta johtavissa asemissa työskennelleiltä.  

”Kun ikää tulee 50 vuotta, kiinnostus johtajia kohtaan tuntuu loppuvan kuin seinään. Digitaaliset haut Linkkarissa päättyvät. Ihmiset kertoivat, etteivät pääse edes haastatteluun. On traaginen lopetus uralle, jos työt loppuvat 55-vuotiaana.”

Entä koskettaako ongelma nimenomaan naisjohtajia? Rajalan kokemuksen mukaan ei. Hän on kuullut tarinoita ikäsyrjinnästä niin miehiltä kuin naisiltakin – johtoportaissa ja muissa asemissa työskenteleviltä. 

Ikäsyrjintä on ongelma hyvinvointivaltiolle

Suomessa puhutaan jatkuvasti siitä, miten tärkeää olisi saada mahdollisimman moni töihin. Lisäksi työuria halutaan pidentää, ja eläkeikää on nostettu. Tavoitteet ovat pahasti ristiriidassa ikäsyrjinnän kanssa.

”Ikäisteni eläkeikä on 67 vuotta. Jos 57-vuotias hakee töitä, eikä niitä saa, joutuu hän kymmenen vuoden työttömyysputkeen ja hänen eläkkeensä romahtaa. Se olisi henkilökohtainen ja taloudellinen tragedia.”

Rajala pohtii asiaa johtajan näkökulmasta. Kun on tehnyt menestyksekkään uran, olisi surullista joutua venyttämään penniä loppuelämänsä ajan. Sen päälle tulee kauhea kokemus arvottomuudesta, merkityksettömyydestä ja turhuudesta, kun ei enää ole haluttu työmarkkinoilla.

Ikäsyrjintä on kuitenkin ongelmallista muutenkin kuin vain syrjityksi tulleiden yksilöiden kannalta. Se on haaste koko yhteiskunnalle. 

Emme mitenkään pysty ylläpitämään hyvinvointivaltiota, jos koko taakan siitä kantavat 30–50-vuotiaat. Koska alle kolmikymppiset usein vielä opiskelevat ja etsivät paikkaansa työelämässä, kunnon työvuosia kertyisi vain 20 per henkilö.

”Eliniänodote nousee, ja elämme pian satavuotiaiksi. Jos yli 50-vuotias on liian vanha töihin, jonkun muun pitää elättää hänet 50 viimeistä vuotta. Sitä porukkaa on liian vähän. Yhtälö on mahdoton ja työmäärä liian raskas niille, jotka ovat töissä.”

Unohtaa ei pidä myöskään yrityksiä. Niidenkin kannalta on iso menetys, jos työurat loppuvat viisikymppisenä. 

”Yritykset eivät tule menestymään, jos niillä ei ole lainkaan kokenutta porukkaa töissä. Kokeneet ihmiset tuovat työyhteisöön näkemystä, osaamista ja rauhaa.”

Johtajan ikäsyrjintä sai aloittamaan ongelman ratkomisen

Rajala ei ole vihainen hänelle soittaneelle headhunterille. Ymmärrettyään miten iso ongelma ikäsyrjintä on, hän päätti kuitenkin toimia. Rajala perusti 40 ihmisen työryhmän, joka pyrkii perkaamaan ikäsyrjintää järjestelmällisesti.

Ryhmän missio on luoda yhteiskuntaa, jossa jokainen ihminen voi jatkaa merkityksellisellä ja palkitsevalla uralla niin kauan kuin haluaa. Keinoja on monia. Ryhmä on jakautunut kuuteen osaan, jotka keskittyvät eri asioihin, kuten tutkimukseen, viestintään, lainsäädäntöön ja poliitikkoihin vaikuttamiseen. Ideana on selvittää, mitkä asiat lisäävät ikäsyrjintää ja mitä niille voitaisiin tehdä. 

Mitä esimerkiksi Ruotsissa on tehty eri lailla, kun siellä eri ikäryhmien työttömyysasteessa ei ole eroa? Suomessa taas yli 55-vuotiaiden työttömyysaste on kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien työikäisten. Entä mitä voitaisiin oppia Japanin kulttuurista, jossa vanhempia ihmisiä arvostetaan? 

Ryhmä pohtii myös, onko yhteiskunnassamme rakenteita, jotka estävät yli 50-vuotiaiden työllistymistä. Entä vähentäisikö ikärasismia, jos yritysten pitäisi kertoa henkilöstönsä ja irtisanottavien ihmisten ikäjakaumasta avoimesti?

”Yritysten tasolla yksi ratkaisu voi olla anonyymi rekrytointi, jota jotkut headhunterit ja työnantajat jo tekevät.”

Tällöin ikä ei vaikuta siihen, kuka pääsee haastatteluun.  

On tyhmyyttä pitää ikää kriteerinä

Vaan mikä iässä oikein pelottaa? Rajala kysyi tätäkin LinkedInissä yrityksiltä. Vastauksia on monia. Isosti esiin nousi kokeneiden johtajien kova palkkataso. Toisaalta ovat tekniset asiat, kuten työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuu. Jos työntekijä menettää työkykynsä ennen eläkeikää, siitä seuraa kustannuksia isommille työnantajille. 

”Tuli myös kommentteja, että osa kokeneista työnhakijoista on ollut ylimielisiä tai huonosti motivoituneita. Ehkä joku myös pelkää, että jos palkkaa itseään kokeneemman henkilön, tämä vie oman duunin.”

Rajala itse näkee iän myönteisenä asiana. Hän voi henkisesti mainiosti, on fyysisesti kovemmassa kunnossa kuin vuosikymmeniin, on entistä viisaampi ja ihan yhtä energinen kuin ennenkin. Ikä on myös tehnyt hänestä paremman johtajan.

”Olen ollut ihan älyttömän kärsimätön ihminen. Vuodet ovat tuoneet tyyneyttä. Kun on nähnyt paljon työelämää, ei enää hötkyile joka värähdyksestä, osaa ottaa tilanteet tilanteina, eikä tarvitse enää olla niin tunteikas kuin nuorempana.”

Oleellista ei olekaan ikä, vaan kokemus. Sitä taas on vaikea saada ilman elettyjä vuosia. 

”On tyhmyyttä pitää ikää kriteerinä. Älkää yritykset olko pölhöjä. Älkää palkatko tietyn ikäistä ihmistä, vaan sopivin.”

Lue myös:

Nina, 58, piilotti ikänsä työhakemuksista – haastattelukutsuja alkoi sadella 

Petri, 54, haki yli 300 työpaikkaa ennen kuin tärppäsi – karut kokemukset ikäsyrjinnästä: ”Kysyttiin suoraan, jaksanko vielä”

Pirjo, 63, painostettiin eläkkeelle – alentuva kohtelu oli viimeinen niitti: ”Olen ikääntyvä, en tyhmä”

Anna, 57, sai laittomat potkut – työkaverit laukoivat tylyjä kommentteja: ”Käskivät jättää työpaikat nuoremmille”