Ronny, 26, ei halunnut vain odottaa aina seuraavaa lomaa –  uusi ilmiö ”workcation” ratkaisi ongelman

On lomamatkoja ja työmatkoja – ja sitten on workcationeita. Sarjayrittäjä Ronny Eriksson on järjestänyt arkensa niin, että hän voi tehdä töitä paikkariippumattomasti ja nauttia samalla lomailusta. Vähintään neljä kertaa vuodessa hän suuntaa reissuun jonnekin päin maailmaa.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 1.4.2023.

Oravanpyörään on helppo ajautua jo nuorena aikuisena. Kun Ronny Eriksson aloitti viisi vuotta sitten opinnot Hankenin kauppakorkeakoulussa, kasvuyritysmaailma haukkasi pian merkittävän osan opiskelijan vauhdikkaasta arjesta.

Opiskelijaelämä oli antoisaa, mutta opintojen ja työn tekeminen yhtä aikaa vaati tiukkaa kuria ja pitkiä päiviä. Eriksson oli vasta 26-vuotias kamppaillessaan uupumuksen kanssa. Lopulta hän heräsi painamaan jarrua ennen kuin tilanne ehti äityä vakavaksi burnoutiksi. 

”Omaa väsymystä ja muutoksen tarvetta oli helppo kompensoida sillä, että otin itselleni yhä enemmän ja enemmän tehtäviä. Arki oli täynnä turhaa sekoilua ja kaikenlaisia kissanristiäisiä. Olin aamusta iltaan tekemässä jotakin”, Eriksson muistelee.

Hän huomasi, että hänen isoin tavoitteensa – vapaus – oli karannut entistä kauemmas. Eriksson oli lukinnut itsensä Helsinkiin, eikä hän ollut muistanut priorisoida aikaa itseään varten.

Marraskuussa 2021 yrittäjyysyhteisö ICE Kirkenes pyysi Erikssonia mukaan Pohjois-Norjaan ihka ensimmäiselle workcationille. Kahden viikon aikana hän oivalsi, että työnteon ja lomailun voisi yhdistää niin, että arki antaa enemmän kuin ottaa.

”Kun välillä pääsee vaihtamaan maisemaa, muistaa olla oikeasti läsnä eikä mene vain autopilotilla eteenpäin. Kotona rutinoituu helposti, jolloin uupumustakaan ei huomaa niin herkästi.”

Workcationeista tuli Erikssonille säännöllinen tapa. Nyt hänellä riittää virtaa enemmän kuin koskaan aiemmin: Eriksson on mukana neljässä eri startupissa ja tekee tohtorintutkintoa.

Workcation yhdistää työmatkan ja lomareissun parhaita puolia

Mitä workcation sitten tarkoittaa? Termi on yhdistelmä englannin kielen sanoista work (työ) ja vacation (loma). Ilmiö on työn ja lomailun yhdistävä matkailutrendi, joka on noussut suosioon etätyön yleistyttyä etenkin koronapandemian seurauksena.

Eriksson näkee, että workcation yhdistää työmatkan ja loman parhaat puolet.

”Työmatkat ovat yleensä niin intensiivisiä, ettei niillä ehdi tehdä muuta kuin töitä. Lomilla taas lomaillaan, eikä töitä haluta ottaa mukaan lainkaan.”

Ääripäiden väliin jää workcation, joka on innostanut etenkin luovien alojen yrittäjiä. Niin kutsutuille diginomadeille riittää, että työntekoa varten löytyy tietokone, kännykkä ja internetyhteys. Muuten töitä voi tehdä missä ikinä huvittaa. 

”Workcationilla keskittyy ja motivoituu työntekoon ihan eri tavalla, kun tietää, että ulkona odottaa vaikkapa biitsi ja aurinko.”

Erikssonin mielestä workcation ei kuitenkaan korvaa perinteistä lomailua. Jokaisen ihmisen kannattaa pitää rehellistä lomaa ja irtaantua töistä silloin tällöin.

"Workcationeiden avulla jaksaa paremmin. Ihminen on luovempi ja tehokkaampi töissä ja pystyy nauttimaan lomailusta, kun työnteko ei stressaa jatkuvasti. Tavoitteena ei ole vain selviytyä lomasta lomaan tai viikonlopusta toiseen." 

Eriksson myöntää, ettei workcation istu kaikenlaisiin töihin eikä sovi kaikille – etenkään, jos työ vaatii jatkuvaa läsnäoloa työpaikalla. Toisaalta workcationin voi järjestää myös koko työyhteisön kanssa, jolloin se tarjoaa kaikille tasa-arvoisen mahdollisuuden lähteä reissuun.

Tilaisuus luovuudelle, itsetutkiskelulle ja rauhoittumiselle

Vapauden tunteen lisäksi Erikssonia inspiroi workcationeissa kokonaisvaltainen psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi. Jo maisemanvaihdos takaa sen, että pääsee irtautumaan tavallisesta arjesta. 

”Töitä ei ole pakko tehdä kello 8 ja 16 välillä. Usein työtehtäviä voi tehdä mihin aikaan vain. Silloin saa nauttia vapaammin arjesta uudessa ympäristössä ja rikkoa kuormittavia rutiineja.”

Eriksson on kokee workcationien lisäävän luovuutta ja innovatiivisuutta. Hänelle uusi ympäristö tarjoaa psyykkisesti stimuloivia ärsykkeitä ja kokemuksia, joita ei koe päivittäisellä ratikkamatkalla Helsingin ruuhkassa.

Workcationeilla elämänrytmi hidastuu kuin luonnostaan, kun arjen hektisyys tekee tilaa rauhoittumiselle. Eriksson on innostunut workcationeilla itsereflektiosta, meditaatiosta ja päiväkirjan kirjoittamisesta. 

”Workcationeilla pitää oppia olemaan itsensä kanssa, ja usein antoisinta onkin matkustaa yksin. Silloin voi kuunnella kehoaan ja mieltään. Jos jossain niin workcationeilla olen herännyt siihen, miltä elämäni oikeasti näyttää.”

Lisäksi reissussa on aikaa huolehtia itsestään ja nauttia elämästä. Eriksson on havainnut, että ulkomailla tulee liikuttua normaalia enemmän ja koettua paikallista kulttuuria.

”Hyvinvoivan elämän askelmerkit tulevat workcationilla helposti täyteen. Olen saanut workcationeista apua unenlaatuun, ruokavalioon, onnellisuuteen ja hetkessä elämiseen. Henkilökohtainen hyvinvointi heijastuu positiivisesti työntekoon”, Eriksson hymyilee.

Koko maailma avoinna workcationin mahdollisuuksille

Bali, Taiwan, Marokko, Pohjois-Norja, Lappi. Eriksson on testannut workcationeita ympäri maailmaa. Viimeksi helmikuun alussa hän vietti kymmenen päivää Australiassa ja Balilla. Seuraavaksi suuntana saattaa olla Egypti. Ykköskohde on kuitenkin Kaakkois-Aasia.

”Siellä paistaa aina aurinko, on hyvä hintataso ja pääosin laadukkaat mahdollisuudet majoittua. Ympäristö muuttuu riittävän radikaalisti Suomeen verrattuna, mutta aikaero ei heitä kovin paljon. Kaakkois-Aasiassa on myös paljon muita ihmisiä viettämässä workcationia.”

Mutta voiko workcationille mennä kotimaassa, jos haluaa välttää lentämistä? Eriksson arvostaa maata pitkin matkustamista, mutta ei pysty laittamaan Turkua ja Balia samalle viivalle. Silti korona-aikaan hän vietti workcationeita esimerkiksi Jyväskylässä ja Sallassa.

”Ulkomaalaiselle Suomi toimii ihan eri tavalla eksoottisena kohteena. Suomessakin on paljon nähtävää, ja täällä voitaisiin tarjota hyviä workcation-paketteja.” 

Elämänsä Eriksson on rakentanut niin, että hän pystyy lähtemään vähintään neljä kertaa vuodessa workcationille. Otollisimmat ajankohdat ovat alkuvuosi, kevät, syksy ja joulun tienoo. Minimiaika on usein kaksi viikkoa, koska matkustamiseen ja sopeutumiseen kuluu oma aikansa.

Jos lähtökohdat workcationille ovat olemassa, Eriksson kannustaa testaamaan työn ja loman yhdistämistä. Vaikka työn tekeminen on nykyään entistä joustavampaa, workcationeille ei kuitenkaan ole vielä kehitetty yleistä mallia.

”Parhaimmillaan workcation on ihmisen hyvinvointia edistävä kokonaisuus, ei erikoinen poikkeustila tai negatiivinen asia. Siksi se pitäisi nähdä jatkossa yrityksissä normaalina osana työelämää”, Eriksson uskoo.

Suunnittele workcation huolella – 3 tärkeintä asiaa

Jos workcationia ei suunnittele hyvin etukäteen, kokemus voi kuormittaa ja olla shokki. Siksi Eriksson suosittelee miettimään mahdollisimman hyvin, miten workcation sujuu jouhevasti.

Eriksson listaa kolme tärkeintä asiaa, jotka on syytä ottaa huomioon workcationia suunnitellessa.

1. Aikaero ja viestintä

”Ensinnäkin aikaero ja viestinnän tarve pitää ottaa huomioon. Jos töissä täytyy olla paljon palavereissa ja tekemisissä muiden ihmisten kanssa, aikaero ei saa olla kovin iso”, Eriksson muistuttaa.

2. Työn ja vapaa-ajan tasapaino

Moni innostuu lomailusta ulkomailla niin paljon, että työn ja vapaa-ajan tasapaino horjuu. Workcation vaatiikin kurinalaisuutta ja itsensä johtamista.

”Kannattaa miettiä, mitä workcationilla haluaa saada aikaan, jotta ehtii nauttia myös paikallisesta elämänmenosta.”

3. Kustannukset

Matkakustannuksia varten on yleensä säästettävä reippaasti. Matkustaminen ja majoittuminen syövät isoimman siivun reissubudjetista. Myös oma koti on workcationin aikaan lisäkulu, ellei asuntoon saa sopivaa vuokralaista.

Eriksson varaa tavallisesti vähintään 1 500 euroa, jos hän matkustaa workcationille kahdeksi viikoksi.

”Esimerkiksi Balille lennot maksavat noin 600 euroa edes takaisin, yö hyvässä kohteessa on 30 euron luokkaa ja ruokailun voi hoitaa päivässä 10–15 eurolla”, hän havainnollistaa.

Lue myös:

Satu kaipasi irtiottoa – toteutti unelmansa, mutta varoittaa muita: ”Ei mitään tajunnan räjäyttävää”

Samuli Salosen päivä alkaa pulahduksella uima-altaaseen ja työhuoneesta näkyy meri – näin etätyö ulkomailla onnistuu käytännössä

Päivi repäisi ja lopetti työt 5 kuukaudeksi – kokeilu johti yllättävään oivallukseen: ”Pelkäsin, että minua luullaan laiskaksi”

Monan työ ei katso aikaa tai paikkaa – näin jatkuva etätyö ympäri maailmaa onnistuu: ”En halua istua neljän seinän sisällä”