Jani koki työnhaussa musertavan pettymyksen – sitten hän teki jotain yllättävää: ”En tule jäämään tyhjän päälle”

Jani Bieck haki työpaikkaa, pääsi 150 hakijan joukosta kahden parhaan joukkoon – ja koki karvaan pettymyksen jäätyään toiselle sijalle. Hän ei kuitenkaan salannut asiaa, vaan kirjoitti avoimesti someen, miltä pettymys työnhaussa tuntui.

Kun tamperelainen Jani Bieck, 31, törmäsi Tapparan työpaikkailmoitukseen, hän tiesi heti, että haluaa hakea paikkaa. Ilmoituksessa etsittiin myyntipäällikköä, jolla olisi osaamista ja kokemusta kansainvälisestä myynnistä. Bieckillä ei sitä ollut, mutta se ei häntä estänyt.

”Olen puoliksi saksalainen ja kiinnostunut kansainvälisyydestä. Ilmoitus herätti kiinnostukseni juuri siksi, että työssä olisi mahdollisuus kehittyä myyjänä”, Bieck sanoo. 

Hän on videotuotantoyritys Heimo Filmsin myyntijohtaja ja yksi yrityksen perustajajäsenistä. Bieck suhtautuu yrittäjyyteen kuitenkin joustavasti. Oma yritys ei tarkoita, etteikö hän olisi kiinnostunut muista töistä, jos sopiva paikka tulee vastaan. Silloin hän vain irtautuisi yrityksen operatiivisesta toiminnasta ja jäisi omistajaksi.

”Valmistuin tradenomiksi vuonna 2019, ja pistimme heti Heimo Filmsin pystyyn neljän kaverini kanssa. En ole työskennellyt valmistumiseni jälkeen muualla. Ajattelin, että Tapparan pestissä pääsisin kehittymään ja tekemään myyntiä itselleni tärkeän asian parissa. Olen Tapparan kannattaja ja muutenkin urheilumiehiä.”

Pettymys työnhaussa kääntyi voimavaraksi

Bieck haki myyntipäällikön paikkaa ja paneutui hakuprosessiin täysillä. Hakijoita oli noin 150, ja moni heistä oli varmasti Bieckiä kokeneempi. Hän päätti kuitenkin erottua joukosta.

Bieck teki ansioluettelon Tapparan väreissä. Hakukirjeen kirjoittamisen sijaan hän kuvasi videon, jolla kertoi, miksi olisi oikea valinta pestiin. Taktiikka toimi, ja Bieck pääsi haastatteluun. Hän selviytyi jatkoon myös kahden haastattelukierroksen ja psykologisten testien jälkeen. Lopulta hakijoita oli jäljellä enää kaksi, joista toinen oli Bieck. 

Viimeinen etappi oli lounas Tapparan toimitusjohtajan ja myyntijohtajan kanssa. Seuraavana päivänä myyntijohtaja soitti. Uutiset olivat huonoja: Bieck oli jäänyt kakkossijalle. 

”Oli kiva, että myyntijohtaja soitti henkilökohtaisesti. Hän sanoi, että voin olla ylpeä itsestäni ja että taistelu oli tiukka, mutta he kokivat toisen kandidaatin sopivammaksi.”

Aluksi pettymys oli suuri ja Bieckistä tuntui, että hänen panostuksensa oli ollut turhaa. Hakuprosessiin oli mennyt lähes pari kuukautta, ja se oli vienyt ajan lisäksi paljon henkisiä resursseja. 

”Pitkä prosessi oli aika stressaava, koska elin koko ajan epävarmuudessa. Minulla oli paineita suoriutua joka osuudesta mahdollisimman hyvin, enkä tiennyt, miten tulee käymään.”

Pari päivää tuntui kurjalta, mutta sitten Bieck sai käsiteltyä pettymyksensä ja käännettyä sen positiiviseksi voimavaraksi. 

”Pääsin pitkässä kisassa hopeasijalle, ja se vahvisti itsetuntoani ja fiilistäni siitä, että olen huippu tässä myyntiduunissa. Prosessista jäi olo, että osaamistani ja persoonani arvostettiin. Minulle tuli lohdullinen ajatus, että minun tulee käymään hyvin elämässä ja työelämässä, enkä tule jäämään tyhjän päälle.”

Vastaisku somen kiiltokuvamaailmalle

Moni vaikenee sosiaalisessa mediassa työnhakuprosesseista, jotka eivät ole päättyneet menestyksekkäästi. Bieck halusi kuitenkin kertoa oman tarinansa avoimesti LinkedInissä. 

”Asian jakaminen ei jännittänyt minua. Uskon avoimuuteen ja rehellisyyteen ja jaan muutenkin paljon asioita LinkedInissä. Ajattelen, että kun tuomme ihmisyyttä ja inhimillisyyttä julki, se lisää luottamusta toisiimme”, Bieck sanoo.

Hän tuumi, että postaus on positiivinen ja kannustava juttu, joka koskettaa monia: se on vastaisku somen kiiltokuvamaailmalle.

”Usein somessa jaetaan pelkkiä onnistumisia. Jos näkee vain niitä, voi alkaa kuvitella, että muut onnistuvat aina. Siitä saattaa tulla huono fiilis, jos itse epäonnistuu. Ajattelin, että tällainen tarina on monelle samaistuttava ja lohdullinen.”

Niin se olikin. Postaus keräsi yli 500 tykkäystä, ja kannustusta tuli paljon.

Bieck kokee, että työnhausta kertomisesta voi olla muutenkin iloa.

”Jaoin kokemuksen, että vaikka olen yrittäjä, hain töitä. Eihän sitä koskaan tiedä. Joku voi tämän jutun luettuaan muistaa minut ja tarjota unelmaduunia, vaikka tällä hetkellä fokukseni onkin Heimo Filmsissä.”

Lue myös:

Marisa, 27, uskoi löytävänsä helposti työpaikan, mutta toisin kävi – etenkin yksi asia tuntui epäreilulta: ”Jouduin aina pettymään”

Helmi, 21, julkaisi uudenlaisen CV:n LinkedInissä ja sitten alkoi tapahtua – sai heti yli 10 haastattelukutsua ja löysi unelmiensa työn

Veera, 30, menetti hermonsa työnhaun hankaluuteen – tiukka palaute työnantajille: ”Onko tässä mitään järkeä?”