Vakava sairaus vaikuttaa paljon myös työelämään. Sairastunut kaipaa tukea työkavereilta sekä työnantajalta. Joskus työ voi tarjota myös hengähdystauon keskelle sairautta. Aihetta käsitellään Lähtijät-podcastissa.
Työ ja muu elämä eivät koskaan ole toisistaan irrallisia osia. Työ on osa elämää, ja muun elämän tapahtumat – niin hyvät kuin huonotkin – vaikuttavat myös työhön.
Jos sairastuu vakavasti, on sillä väistämättä vaikutuksia ihan koko elämään – myös työpaikkaan. Vakava sairaus on tilanne, joka vaatii usein nopeita liikkeitä työpaikalla sekä joustoa ja empatiaa niin työnantajalta kuin kollegoiltakin.
Miten oma tai läheisen äkillinen vakava sairastuminen vaikuttaa työelämän ja uraan?
Sairastumisen myötä työ jää totta kai sivurooliin, mutta joskus työ voi tarjota myös tärkeän hengähdystauon – se voi olla paikka, jossa on lupa ajatella jotain ihan muuta kuin sairautta.
Aihetta käsitellään Lähtijät-podcastin uudessa jaksossa. Aihetta tarkastellaan työntekijän, työkavereiden, esihenkilön sekä työyhteisön näkökulmista.
Asiantuntijoina jaksossa toimivat Pihlajalinnan johtava työterveyslääkäri Henni Hyytiä-Ilmonen, Kelan vastaava asiantuntijalääkäri Johanna Repo sekä MPS-yhtiöiden toimitusjohtaja Elina Koskela.
Kuuntele koko jakso täältä:
Kun vakava sairaus osuu kohdalle, työyhteisö voikin olla voimavara
Suomessa tyypillisiä työikäisiin vaikuttavia vakavia sairauksia ovat syövät ja sydän- ja verisuonitaudit, kuten vaikkapa sydäninfarktit tai aivoinfarktit. Toisaalta myös mielenterveysongelmista johtuvat sairauspoissaolot kasvavat jatkuvasti. Masennuksella tai ahdistuneisuudella voi olla työkykyyn iso vaikutus.
Työterveydellä on iso rooli asioiden selvittämisessä ja sairastuneen tukemisessa, sanoo Pihlajalinnan johtava työterveyslääkäri Henni Hyytiä-Ilmonen.
”Työterveys käy työntekijän kanssa keskustelua ja sommittelee ratkaisuvaihtoehtoja luottamuksellisessa hoitosuhteessa. Kannustamme työntekijöitä käymään varhaisessa vaiheessa keskustelua esihenkilön kanssa siitä, mitä työkyvyn tukivaihtoehtoja työpaikalta voisi löytyä.”
”Työterveys voi neuvoa esihenkilöitä siinä, minkälaisia työkyvyn tukitoimia on järjestettävissä ja mitkä ratkaisuvaihtoehdot on mahdollisia.”
Myös työyhteisö voi olla vakavassa sairaudessa psykologinen voimavara, sanoo Hyytiä-Ilmonen.
”Lähtökohtaisesti työ on ihmiselle hyväksi ja työ on terveellistä. Tutkimusten mukaan työssäkäyvät ihmiset ovat terveempiä kuin ei-työssäkäyvät. Jo yli kymmenen päivän sairauspoissaolot nostavat merkittävästi henkilön riskiä joutua pidempiaikaisesti työkyvyttömäksi”, hän kertoo.
”Ajattelen, että aina kannattaa mennä töihin, jos voimat siihen riittävät. Tästä on todella tärkeää keskustella toki myös työpaikan kanssa. Töihin voi kuitenkin mennä vain, jos sopivat tehtävät järjestyvät.”
Viaton oire paljastui kasvaimeksi – Milla sairastui vakavasti
Jaksossa kuullaan myös tositarinoita sairastumisen vaikutuksista työhön. Millan elämä heitti hetkessä kuperkeikkaa, kun hän sai tietää vakavasta sairaudesta. Millan tapauksessa viattomalta tuntunut oire paljastui kasvaimeksi vasemman silmän takana.
”Olin lapseni totaalinen yksinhuoltaja, ja olin juuri ottanut vastaan toimitusjohtajan pestin. Päälläni oli yhtäkkiä hallituksen vaatimukset yrityksen suunnan totaalisesta muuttamisesta ja samalla yksityiselämässäni alkoi elämäni suurin taistelu”, Milla kertoo.
Kaiken keskiössä oli tietenkin Millan lapsi ja hänen hyvinvointinsa – aluksi Milla asetti tavoitteekseen pysyä hengissä, kunnes lapsi olisi täysi-ikäinen. Kuitenkin myös työ säilytti merkityksensä sairastumisesta huolimatta.
”Työ on aina ollut minulle merkittävä osa elämääni ja sairastumisen myötä siitä tuli kannatteleva voima. Hyvässä ja pahassa.” Miten koen itse toimineeni ja selvinneeni tilanteessa, on varmasti hyvin toisenlainen, kuin tiimini kokemus."
Milla kävi läpi rajut hoidot ja useampia operaatioita.
”Sairaala oli pitkän aikaa etappi matkalla töihin tai töistä kotiin, siltä se ainakin tuntui. Kun kävelin ensimmäistä kertaa sairaalan ovista sisälle, päätin, etten enää kävele tänne toista kertaa ajatuksella, että olen sairas ja kuolen. Kun kuulin lääkäriltä, että et ehkä enää pysty tähän tai tuohon, päätin pystyä”, Milla kuvailee.
”On kuitenkin ajanjaksoja, joista en muista juuri mitään. Kun ystäväni niitä muistelevat, ymmärrän eläneeni aivan reunalla.”
”Kun menin töihin, mieleni sai levätä töiden parissa”
Milla hoiti tunnollisesti työnsä, ja samalla kotona suunnitteli toiveitaan saattohoidon ja hautajaisten suhteen.
”Itkin, miten lapseni selviää, ja miten järjestän hänen asiansa. Aamulla kun menin töihin, mieleni sai levätä töiden parissa. Työ oli haarniskani. Epäilemättä omat tunteeni näkyivät välillä työyhteisölle, olin välillä niin väsynyt, etten ollut päästä rappusia ylös parkkihallista toimiston kolmanteen kerrokseen”, Milla kuvailee.
Lopulta suurin haaste sairastumisen jälkeen olikin tieto siitä, että Milla selviäisi.
”Kun sain tiedon, että en olekaan vielä kuolemassa, päälleni iski valtava jälkiväsymys. Väsymys, jollaista ei voi ymmärtää. Sumu, suru, viha. On varmasti helpompi ymmärtää, että olisin ollut uutisesta iloinen. Olinkin, mutta suru ja viha koskivat kaikkea läpikäymääni. Olin valmis menemään pois ja sitten se peruttiin.”
”Olen edelleen tässä, ja toivon olevani vielä vuosia”, Milla tiivistää.
Sairastuminen muuttaa ihmisen identiteettiä. Milla koki sairautensa keskelläkin, että hänen pitäisi pärjätä yksin.
”On helppo sanoa, että kyllä minä pärjään. Minulle on aina ollut helpompaa puskea kaiken läpi hyvin yksin. Ajattelin, että miksi muiden pitäisi oheiskärsiä? Heikkouden näyttäminen on johtajaroolissa tabu”, Milla pohtii.
Työyhteisön tuella on kuitenkin valtava merkitys sairastuneelle. Työ voi tarjota paikan, jossa voi näyttää myös heikkoutensa.
”Työyhteisöllä oli itselleni valtava merkitys taisteluni energiana – ihmisillä ympärilläni ja työllä, joka sai ajatukseni normaaliin arkeen. Olen heistä jokaiselle kiitollinen ikuisesti”, Milla sanoo.
Työnantajan on tärkeää kuunnella sairastuneen toiveita
Entä mikä on työnantajan ja esihenkilön rooli tilanteessa, jossa vakava sairaus kohtaa työyhteisön? MPS-yhtiöiden toimitusjohtaja Elina Koskela jakaa podcast-jaksossa omia kokemuksiaan sekä antaa vinkkinsä myös muille työnantajille.
”Jokainen työntekijän tai tämän läheisen vakava sairastuminen opettaa organisaatiolle tosi paljon. Parhaimmillaan näiden tapahtumien seurauksena työpaikan prosessit ovat parantuneet ja kaikki asianosaiset ovat mahdollisesti oppineet ammatillisesti uusia taitoja. Ja toisaalta ehkä myös löytäneet uutta inhimillistä näkökulmaa työelämään”, Koskela tiivistää.
Kenties tärkeintä on kunnioittaa sairastuneen omia toiveita. Etenkin sillä, kuinka laajasti sairastunut haluaa tilanteesta työpaikalla kertoa, on iso vaikutus.
”Osa kertoo tästä vain esihenkilölleen, eikä missään tapauksessa halua viestiä tässä laajemmin. Osa valitsee todella avoimen linjan. Tässä työnantaja on tietyllä tavalla vain seuraajan roolissa. Sairastunut valitsee itselleen parhaan tavan ja työnantaja sitten noudattaa tätä linjaa, sekä järjestää työn joustot valitun avoimuuden tason mukaan.”
Kaikki järjestelyt ja toimenpiteet tehdäänkin tietenkin yhdessä sairastuneen työntekijän kanssa – hän ei Koskelan mukaan koskaan saa olla vain pelkkä toimenpiteiden kohde, vaan aktiivinen keskustelija ja osallistuja.
”Johtajana ei kannata myöskään leikkiä, että olen kaikkien tilanteiden asiantuntija, vaan yhdessä kaikkien asianosasten – eli työntekijän ja HR:n – kanssa mietitään, miten olisi fiksua toimia.”
Lue myös:
Toimi näin, kun sairastut – lue, miten sairastuminen vaikuttaa palkkaan ja lomaan
Laura Glad
Lisää kirjoittajastaJaa artikkeli:
Jaa Facebookissa
Twiittaa
Jaa LinkedInissa
Sähköposti
Uutiskirje
Tietopaketti yrittäjäksi aikovalle
