Samuli Tala lähetti työnhakijana yrityksille kymmeniä viestejä, joihin ei usein edes vastattu. Nyt hän kertoo, miten hän päätyi asemaan, jossa saa itse jatkuvasti työtarjouksia – ja miltä headhuntaus tuntuu.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 19.2.2022.
Syksyllä 2016 Samuli Tala eli epätietoisuudessa. Hän oli juuri valmistunut kauppatieteiden maisteriksi ja haki töitä rekrytoinnin parissa.
Tala otti yhteyttä kymmeniin firmoihin, mutta ei usein saanut edes vastausta.
Nyt Tala, 31, työskentelee teknisen alan rekrytointeihin erikoistuneena rekrytointiasiantuntijana. Hän saa jatkuvasti työtarjouksia sisältäviä yhteydenottoja muun muassa niiltä firmoilta, jotka eivät aiemmin vastanneet hänelle.
Millainen polku johti siihen, että tilanne kääntyi vuosien varrella päälaelleen? Entä miltä headhuntaus tuntuu?
Lista kiinnostavista yrityksistä
Kun Tala valmistui yliopistosta, takana oli kolmen kuukauden harjoittelu HR-alalla. Henkilöstöhallinto oli kiinnostanut Talaa jo pitkään, ja harjoittelussa hän kiinnostui syvemmin rekrytointipuolesta.
Tala etsi töitä aktiivisesti. Hän haki avoimiin työpaikkoihin ja kirjoitti lisäksi paperille listan noin viidestäkymmenestä kiinnostavasta yrityksestä, joissa haluaisi työskennellä. Hän alkoi systemaattisesti ottaa firmoihin yhteyttä.
”Kerroin viestissä, millainen taustani on. Avasin, mitä olin päässyt tekemään kesällä harjoittelussa ja mitä haluaisin tulevaisuudessa tehdä. Liitteenä oli ansioluetteloni”, Tala muistelee.
Vastaanotto yhteydenotoille oli hyvin vaihteleva. Talan mukaan kolmasosa yrityksistä ei vastannut ollenkaan.
Kun viesteihin ei vastattu, turhautuminen iski.
”Aloin myös miettiä, että onkohan viesti mennyt perille. Yleensä laitoin vielä uudestaan viestiä ja etsin myös vaihtoehtoisia kanavia tavoittaa rekrytoinnista vastaavia henkilöitä. Yleensä tästä ei kuitenkaan ollut juurikaan apua.”
Kolmasosa yrityksistä vastasi lyhyesti, ettei heillä ollut avoimia paikkoja. Noin kolmasosa taas oli nähnyt vastauksessaan enemmän vaivaa. Mietityt vastaukset lämmittivät Talan mieltä.
”Sain muun muassa palautetta taustastani sekä tapaamispyyntöjä. Sain myös sparrausta siihen, mitä minun kannattaisi tehdä ja miten voisin esimerkiksi muokata ansioluetteloani.”
”Oli raastavaa, kun ei tiennyt, koska epävarmuus loppuu”
Tala pääsi käymään kiinnostavia keskusteluja rekrytointialan ammattilaisten kanssa, mutta työpaikkaa ei löytynyt. Työttömyysjakson aikana hän joutui käymään läpi vaikeitakin tunteita.
”Oli raastavaa, kun en yhtään tiennyt, milloin epävarmuus loppuu.”
Pahinta oli vastausten odottaminen – etenkin työhaastatteluiden jälkeen.
Tala nimittäin pääsi kyllä haastatteluihin, mutta työpaikan saaminen jäi aina kiinni kokemuksen puutteesta. Muutaman kuukauden työnhaun jälkeen Tala ymmärsi, että hänen on hankittava työkokemusta keinolla millä hyvänsä.
Hän meni kahteen palkattomaan työharjoitteluun. Toinen harjoitteluista oli rekrytointialan startup-yrityksessä. Se osoittautui jatkon kannalta tärkeäksi.
"Pääsin tekemään juuri sitä, mitä halusinkin. Lisäksi pääsin tutustumaan tekniikkaan ja teknologiaan, ja urani suuntautui vahvemmin teknisiin rekrytointeihin. Sain myös paljon vastuuta. Parin kuukauden jälkeen
vedin harjoittelijana koko rekrytiimiä."
Unelmien työpaikka löytyi LinkedInin avulla
Harjoittelun jälkeen Tala laittoi LinkedIn-profiiliinsa merkinnän, että etsii uusia työmahdollisuuksia. Hän sai pian yhteydenoton suorahakufirmasta ja pääsi työhaastattelun kautta yritykseen tekemään digialan suorahakua.
Työnhaku oli tuolloin jatkunut lähes vuoden ajan. Työpaikan saaminen oli Talalle valtava helpotus.
”Se oli minulle silloin unelmien työpaikka, josta vielä maksettiin vastavalmistuneen korkeakoulutetun tasoista palkkaa.”
Vuonna 2019 Tala vaihtoi nykyiseen työpaikkaansa Elisalle rekrytointiasiantuntijaksi. Työssään hän auttaa esihenkilöitä teknisissä rekrytoinneissa ja tekee myös esimerkiksi henkilöarviointeja sekä suorahakua.
Palkitsevinta työssä on saada vaikea rekrytointi maaliin.
”Teknisen alan työnhakijalla on usein varaa valita lukuisista yrityksistä. On tosi suuri kunnianosoitus, jos hän päättää valita meidät.”
Teknisissä rekrytoinneissa Talaa kiinnostaa juuri niiden haastavuus.
”On kiehtovaa saada olla mukana etsimässä tyyppejä, jotka kaikki haluaisivat palkata.”
Headhuntaus imartelee
Nyt Samuli Tala on itsekin tyyppi, jonka moni haluaisi palkata. Headhuntaus on arkipäivää: hän saa viikoittain yhteydenottoja eri firmoilta sekä LinkedInissä että sähköpostitse.
Joukossa on myös firmoja, joihin Tala vastavalmistuneena otti yhteyttä ja joilta hän ei välttämättä saanut vastausta. Osaan viesteistä on panostettu ja osaan taas selvästi ei. Tala pyrkii kuitenkin vastaamaan kaikille.
Jos viestistä näkee, ettei sen lähettäjä ole tutustunut tarkemmin Talan profiiliin, vaikuttaa se hänen vastaukseensa.
”Jos kyseessä on yritys, jota en voi missään nimessä edes ajatella, saatan laittaa vain kielteisen automaattivastauksen. Jos tehtävään haetaan ihan erilaista profiilia kuin mihin taustani sopisi, saatan antaa palautetta, että ensi kerralla voisi tutustua paremmin vastaanottajan taustaan.”
Tala ei ole halunnut vaihtaa työpaikkaa, vaikka kysyntää riittäisi. Headhuntaus-viestit kuitenkin ilahduttavat.
”Valehtelisin, jos sanoisin, etteivät ne ole imartelevia. On mukava kuulla, että oma osaaminen kiinnostaa. Se kertoo myös siitä, että olen tehnyt oikeita valintoja urallani.”
Tarjouksen pitäisi olla erittäin houkutteleva, jotta Tala harkitsisi vaihtoa nykyisestä työpaikastaan.
”Asiani ovat töissä tällä hetkellä erinomaisesti. Tiedossa pitäisi olla selkeä askel uralla eteenpäin, jotta edes miettisin vaihtamista.”
Kokemusta työnhaun molemmilta puolilta
Samuli Tala kokee työssään vahvuudeksi sen, että hän muistaa, miltä tuntuu hakea kuukaudesta toiseen töitä. Hänellä on esimerkiksi henkilökohtaista kokemusta siitä, miten tärkeää viestintä on rekrytointiprosessin aikana.
Kerran Tala oli kahdessa eri haussa mukana kahden eri rekrytoijan kanssa. Toinen rekrytoijista soitti Talalle kakkoskierroksen haastattelun jälkeen ja kysyi fiiliksiä. Toinen taas ilmoitti haastattelussa vain, että jos hänestä ei enää kuulu mitään, Tala ei ole jatkossa.
”En tullut kumpaankaan paikkaan valituksi, mutta se, miten he hoitivat prosessin, jätti hyvin erilaisen kuvan rekrytoijista.”
Tala painottaakin viestinnän merkitystä: mitä paremmin työnhakija on perillä siitä, missä rekrytointiprosessissa mennään, sitä parempi kuva yrityksestä jää.
Viestinnän merkitys näkyy myös siinä, miten kiinnostuneisiin yhteydenottajiin suhtaudutaan. Nykyinen työnantaja oli aikoinaan vastavalmistuneen Talan listalla ja kuului yrityksistä siihen kolmannekseen, jolta Tala sai vuonna 2016 paneutuneen vastauksen.
”On kiva huomata, että olen päätynyt firmaan, joka on huomioinut minut jo silloin. Yritän itsekin töissäni pitää linjan, että vastaan kaikille kiinnostuneille ja annan tarvittaessa palautetta sekä vinkkejä.”
Työnhakijoille Talalla on muutama konkreettinen vinkki.
”Suosittelen hankkimaan mentorin, joka voi antaa arvokkaita vinkkejä ja jonka verkostoista voi olla apua. Myös LinkedIn-profiili kannattaa pistää kuntoon, ja siellä kannattaa kertoa avoimesti, että hakee töitä.”
Tala haluaa välittää toivoa juuri nyt työnhaun kanssa kamppaileville.
”Vaikka työnhaku saattaa tuntua pään hakkaamiselta seinään, oma paikka kyllä lopulta löytyy. Se voi olla se 101. hakemus tai kontaktointi, joka lopulta nappaa.”
Lue myös:
Näitä taitoja työnantajat etsivät juuri nyt – lue, miten herätät headhunterin mielenkiinnon
Saana Rossi laukoo suorat sanat rekrytoinnin uskomuksista: ”Usein haetaan jonkinlaista Einsteinia”
Roosa Oksanen
Lisää kirjoittajastaJaa artikkeli:
Jaa Facebookissa
Twiittaa
Jaa LinkedInissa
Sähköposti
Työnantaja! Tiedä mistä nyt puhutaan
Tietopaketti yrittäjäksi aikovalle
